tiistai 14. elokuuta 2012

Supermassive black hole

Tästä se sitte lähtee: tarinoita Eindhovenista à la Kalsonki! Mutta lähdetäänpä liikkeelle siitä, kun saavuin tähän mahtavaan maahan nimeltä Alankomaat.

Hommahan lähti käyntiin viikon lomailulla Amsterdamissa. Ei ollenkaan paha valinta, koko kulttuuri iski päin näköä kerta ryminällä, ja nyt Eindhoven tuntuu melko pieneltä ja rauhalliselta kaupungilta. Seurassani Piina - Aina Erehtymätön Loppumattoman Tiedon Lähde (määki tykkään susta ;D) "kokemuksia" ois voinu tapahtua enemmänki, mutta viikko meni vähemmillä ongelmilla ku ajateltiin!


Turistiansa heti lentokentän edessä!


Saavuttiin maanantaina Amsterdamin lentokentälle, ja heti ku valittiin taksi päätettiin tehä just niin, mistä kaikki matkaoppaat varotti: ota eka taksi lähimmästä taksijonosta ja huomaa sen liikkeelle lähtiessä, että mittari ei todellakaan juokse - hermostunutta hihitystä. Jotaki sentäs muistettiin tehä oikein ja kysyä hinta ennen taksiin astumista, ja pitihän siitä vähän tingataki. 40 erkkiä taiettiin muistaakseni siitä kyydistä köyhtyä, mikä ei kuitenkaan ollu ku 5 euroa enemmän hotellin nettisivujen antamien tietojen mukaan. Pääasia kuitenki että päästiin hotellille sovitulla hinnalla. Eikähän tämä ollu ees reissun pahin taksimatka... "You don't have a real taxi..? That's okay!"


                    
                     Kiskuri Darth Vader vaati euron kuvasta..
..ja kiltti turistihan maksaa!



Welcome to the dark side - here is my sword

Eka kokonainen päivä oli ehottomasti alkuinnostuksesta johtuen kaikista toiminnan täyteisin. Ekana tuli leikittyä rinsessaa Koninklijk Paleisissa (näkyy myös yo. kuvissa taustalla), joka ei kuitenkaan ollu Alankomaiden kuninkaallisten asumus, koska se porukka asuu pääkaupungin ulkopuolella. Pikasesti historiaa vilastuna sitä pytinkiä on myyty ja ostettu, mutta en nyt saanut aikaseksi perehtyä siihen, kenen käytössä se milloinki on ollu. Eikähän sitä paikan päällä voinu niitä hienoja audio-opasjuttuja ottaa, piti keskittyä kuvien näpsimiseen!

Hauskinta koko vierailussa oli, että heti eteisaulan ohitettuamme meitä vastaan tulee miestyöntekijä, viittoen meitä seuraamaan, ja päädytään naisten vessan ovelle. "Come, come!" Voitte kuvitella sen hämmennyksen määrän: "Noooo... We don't need to go to the toilet..." Lopulta seurattiin sitä miestä ku pienet partiotytöt, tämä vain halusi näyttää meille miten vesihanat toimii: paina jalalla lattiassa olevaa nappia ja pese sitten käet. Itehän tajusin sen niin, että pitää pestä kengät. Ja ei, tätä vessankäyttöä ei näytetty muille turisteille.



Minun uuessa kamerassa on hieno kalansilmäeffekti - vielä ku osais käyttää sitä oikein.

Yks miljoonasta huoneesta, mitä siellä palatsissa oli. Iha kiva kaupunkiresidenssihän tää ois! Ainoa mitä en ymmärrä , on nuo kokolattiamatot, mitä on tän maan joka kämpässä. Tässä se ei ees oo niin hirveä!

Jellonat on paikalliseen tapaan napostellu vähän sieniä!

Oikeat prinsessat eivät koskaan risti jalkojaan! 

Päivä jatkui seuraavaksi Tussautuksella, suurin osa ihmisistä tuntee paikan nimellä Madame Tussaud. Vierailun arvonen paikka, kun en oo koskaan ennen kyseisessä mestassa päässy käymään, vaikka turistirysähän se on sanan kaikessa merkityksessä. Hillittömät naurut siellä sai ja salamavalot räpsy! Alla vähän parhaimpia paloja.

Tätä lähemmäs en taia koskaan päästä... näettekö kuolan valuvan?

Kuin kaksi marjaa!


Elämäni on täynnä murhetta, oi Oprah, auta minua! Eiku Dr. Philillekö se piti avautuaki..?


I'm the king of the woooor... Dam Square!

You know, man, it's like easy livin' in the Netherlands! 



Päivä huipentui sitte makosaan intialaiseen illalliseen! Selkkaustahan se siinäki tuli, ku herkkämahainen suomalainen ei ole eläissään intialaiseen ravintolaan uskaltautunu, eli olinhan lumiukkona pihalla sen menyyn kanssa! Luojan kiitos oli maailman sulosin ja mukavin tarjoilija, joka aavisti, että yritän tilata jotain vähiten mausteista ruokaa, ja opasti että mettäänhän se meni ekalla yrittämällä. Suosittelujen jälkeen päästiin yhteisymmärykseen siitä mitä minun kannattais syyä, ja hyvinhän se meni.

Hirveet rakot jaloissa jatkettiin sitten seuraavaan päivään, mikä sattui jännästi olemaan allekirjoittaneen 23 vee synttäripäivä! Voi sitä biletyksen määrää... Mutta siitä seuraavassa postauksessa, tästä tuli jo liian massiivinen!

4 kommenttia:

  1. Mahtavaa, että päätit alkaa (pakotettuna) kirjottamaan blogia! Huippua päästä seuraamaan sinun vaihtokokemuksia, kun ite on jo niin kalkkis, että vaihto ja villit opiskelijabileet on historiaa. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, yritän nyt hulluna raportoia kaikki villit opiskelijabileet, vaikka tuntuu ettei tuota energiaa oo itelläkään enää yhtään niin paljon ku ekoina opiskeluvuosina :D

      Poista
  2. Olipas hulvattomia kuvia :'D

    Mukavaa vaihtariaikaa vaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hulvatonta nuita kuvia oli ottaaki, ku ei tyydytty vaan hymyilemään nätisti niinku muut turistit :D

      Kiitoksia kovasti, eiköhän tästä tuu hauskat puol vuotta! :)

      Poista